Back Біргер Магнусан (кароль Швецыі) Byelorussian Біргер Магнусан (кароль Швэцыі) BE-X-OLD Birger I de Suècia Catalan Birger Magnusson Czech Birger Magnusson af Sverige Danish Birger (Schweden) German Μπίργιερ, βασιλιάς της Σουηδίας Greek Birger, King of Sweden English Birger de Suecia Spanish Birger Magnusson French
| Birger Maununpoika | |
|---|---|
_c_1322.jpg) | |
| Ruotsin kuningas | |
| Valtakausi |
18. joulukuuta 1290 – Huhtikuu 1318 (holhoojahallituksen johtajana 1290–1298 Torkkeli Knuutinpoika) |
| Kruunajaiset | 2. joulukuuta 1302 |
| Edeltäjä | Maunu Ladonlukko |
| Seuraaja |
Matias Kettilmundinpoika (Ruotsin päämies) |
| Syntynyt | 1280 |
| Kuollut |
31. toukokuuta 1321 Tanska |
| Puoliso | Märta Eerikintytär |
| Suku | Bjälbo |
| Isä | Maunu Ladonlukko |
| Äiti | Helvig |
| Uskonto | roomalaiskatolinen |
Birger Maununpoika (ruots. Birger Magnusson, n. 1280 – 31. toukokuuta 1321) oli Ruotsin kuningas 1290–1318. Hänen isänsä Maunu Ladonlukko antoi julistaa poikansa kuninkaaksi jo vuonna 1284. Maunun kuoltua vuonna 1290 maata johti Torkkeli Knuutinpoika (joka mm. teki ristiretken Karjalaan vuonna 1293) aina vuoteen 1298 asti.
Birger meni naimisiin Tanskan kuninkaan Eerik Klippingin tyttären Märta Eerikintyttären kanssa vuonna 1298. Birger kruunattiin vasta vuonna 1302.
Ruotsin valtakunnan hallinta jaettiin vuonna 1310 kolmeen osaan. Eerik Maununpojan hallintaan annettiin Länsi-Götanmaa, Värmlanti ja Möre. Valdemar Maununpojan hallittaviksi tulivat Varsinais-Suomi, Häme, Uusimaa, Ahvenanmaa, Tukholma, osa arkkihiippakuntaa sekä Öölanti. Kuningas Birger Maununpojan hallintaan jäivät muut osat valtakuntaa.[1]
Eerikinkronikan mukaan hän vangitsi veljensä Eerikin ja Valdemarin Nyköpingin linnaan, jossa he nääntyivät nälkään. Tämä tapaus tunnetaan nimellä Nyköpingin pidot.
- ↑ Juva, Mikko & Niitemaa, Vilho & Tommila, Päiviö (toim.): Suomen historian dokumentteja I, s. 42-43. Helsinki: Kustannusosakeyhtiö Otava, 1968. Teoksen verkkoversio (viitattu 18.2.2024).